Joulupäivitys

Se olisi taas yksi jouluaatto paketissa. Meillä oli oikein mukava jouluaatto. Aamulla nukuttiin pitkään, ja tulikin kiire laittaa puuro ja luumusoppa. Sitten katsottiin joulurauhanjulistus telkusta, käytiin kirkossa ja mentiin miehen siskon luo syömään. Tultiin sieltä kotiin odottelemaan JP:tä, joka saapuikin lopulta. Lahjat olivat kaikki ihania. Lasten naamoja tuli kuvattua, kun olivat niin tohkeissaan lahjoista. 

Itse ei taaskaan annettu likikään niin paljon ja arvokkaita lahjoja, joita vastaanotettiin. Isovanhemmille ja isoisovanhemmille tehtiin lasten kanssa tyynyliinat, joihin painettiin kädenkuvia ja vauvan jalankuvia (en viitsinyt laittaa kangasväriä vauvan käteen, kun se kuitenkin imeskelee nyrkkejään - vaikka kangasväri myrkytöntä lupasi ollakin, mutta kemikaali mikä kemikaali).

Nyt vain keskitytään syömiseen. Pikkukakkonen sai Baby Born -nuken, ja mä aloin nyt jo heti aamusta googlettaa ohjeita nukenvaatteiden tekemiseen. Jos jollakulla on vaatteiden kaavoja tai ohjeita, niitä tai edes vinkkejä siihen, mistä niitä löytää, otetaan vastaan. Raukkahan palelee tuolla ulkona. :(

Äidille olen tehnyt tästä Novitan Crystal-langasta joskus alkuvuodesta pipon (kuulemma ainoa, joka hänellä on, käytössä ainakin) ja nyt, kun samaa lankaa löytyi vielä pari kerää, tein tuubihuivin/kaulurin joululahjaksi. Täytyy varmaan kohta soittaa perään, jos se ei vaikka tajua, mikä se on. Ohje on Novitan. Tein sen vain kahdella kasin puikolla, vaikka ohjeessa oli kympin pyöröpuikot. Mutta nopea työ oli. Muutaman tunnin juttu.

Neuloin jo viime vuonna tämän nallen osat ja marraskuussa (itse asiassa just muutama päivä ennen synnytystä) viimein kokosin karhulaisen ja tässä se pötköttelee vauvan kanssa. Nallen naamasta tuli vähän hassu, mutta rakas nalle se on kuitenkin.

Hyvää joulua!

Vauva ja vähän muutakin

Tänään hän on kolme viikkoa vanha, meidän vauva nimittäin. Tyttö tuli, kuten oli vähän lupailtukin. Nyt päivät ovat täynnä päämäärätöntä tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen, puuhien aloittamista (ei kuitenkaan loppuun viemistä), tietysti imettämistä, vauvan hoitamista ja ihailemista. Toistaiseksi hän on nukkunut suurimman osan vuorokaudesta. Päivä päivältä hän kuitenkin jaksaa "killitellä" enemmän ja enemmän. Ja me kaikki rakastamme häntä niiiiin paljon.

Isommat lapset ovat yhtäkkiä kovin äänekkäitä, metelöivät ja vaativat valtavasti huomiota. Viisivuotiaan Pikkukakkosen kanssa olen yrittänyt viettää erityisen paljon laatuaikaa. Meidän tapauksessa se useimmiten tarkoittaa lukemista tai leipomista, koska äiti ei ole kovin hyvä eikä viitseliäs leikkijä.

Leivottiin joulutorttuja ja lainattiin kirjastosta Mekkotehdas-kirja. Katsotaan, mitä ehditään (vai ehditäänkö mitään) toteuttaa. Ihana kirja, jota on monissa blogeissa hehkutettu. Ja onhan naisilla omakin blogi.

Vaaleanpunaiselta näyttää tämä maailma nyt. Jopa niin paljon, että ajattelin jättää keittiön verhot vaihtamatta. Olkoon vaaleanpunaiset joulunpunaisten sijaan. Tehtiin joulumuffineja, ja nekin näyttivät tältä...

Vielä loppuun neuletakki, joka viimein valmistui. Lanka on Sirdarin Simply Recycled ja ohje jostain vanhasta Modasta. Kätevä imetysvaate.

Kotiutumispipo... ja kakku.

On tässä sentään ehtinyt tehdä muutakin kuin historiikkia. (Ainakin tänään, kun tein eilen kirjaan viimeiset korjaukset ja se on tällä hetkellä taittajalla, joka hioo vielä taittoa. Kirja lähtee sitten painoon. Jippii!) Tein pipon kahteen kertaan. Ekasta tuli liian pieni, ja tästä tuli vähän liian iso. Ainakin näyttää tosi korkealta, mikä on tietty hyvä, jos täytyy synnyttää imukupilla. Sellaisen jälkeenhän lapsella on aika usein vähän tornimainen kallo... :/ Sukat tein ekana, sitten tumput ilman peukkua ja lopuksi pipot. Niin, tosiaan, tein jo aiemmin vastaavat pipon ja tumput pinkillä langalla, mutta nyt viime hetkellä piti tehdä sitten vielä valkoisina, jos kuitenkin tulee poika.

Pannulaput tein jo aikaa sitten, ja ne ovat olleet jo kovassa käytössä. Kiva tehdä näitä käsitöitä, jotka valmistuvat nopeasti. ;)

Viime viikolla vietettiin nimppareita ja olihan siinä pyhäinpäiväkin. Tein tällaisen pikakakun. Nam, söin kahden edestä. Täytteessä kaakaota, kinuskia, krokanttia, kermavaahtoa, päällä Pätkistä paloina. Ei ollu tämä kakku päältä kaunis, mutta kaikki meni, joten kai se maistui. Viikonloppuna pitäisi viettää esikoisen synttäreitä. Ressukka tietää, että juhlat ovat pienet, koska vauvan laskettu aika on niin lähellä. Kaverisynttärit juhlitaan ehkä sitten joskus marraskuun lopulla. Ei viitti kutsua laumaa poikia juhliin, kun ei tiedä, milloin tapahtuu, jos vaikka just silloin.

Nyt alkais olla jo aika valmis synnyttämään. Hei vauva, joko mennään?

Kakku ja... Pipo.

Äitiysloma on alkanut. Olen istunut kunnan arkistossa tutkimassa kyläkoulun asiapapereita sadan vuoden ajalta ja kirjoittamassa historiikkia. Stressiä. Se siitä, mitä viimeksi kirjoitin, että ehtisin tehdä enemmän käsitöitä ä-lomalla ;)

Käsitöiden tekemisen sijasta olen pyykännyt vauvanvaatteita, -lakanoita, -pyyhkeitä ja kestovaippoja. Lisäksi olen yrittänyt laittaa perheelle kunnon ruokaa. Tänään tehtiin Valion ohjeella tortillalasagnea, jota tosin eivät lapset syöneet. Laitoin heille eri ruoat. Heh heh.

Leiponutkin olen, tällä kertaa tehtiin (kerrankin) alusta saakka mukuloitten kanssa kakku. Yleensähän minulta menee hermot siinä puuhassa, tänään ei mennyt - eikä menny lapsiltakaan. Ja hieno tuli, eikös.

Isompi lapsista kuorrutti ja kuvasi, pienempi ripotteli antaumuksella nonparelleja.

Ja sit se pipo. Olen tehnyt näitä trikoopipoja nyt muutaman. Käyttöön ovat tulleet. Isompi lapsi on käyttänyt omaansa enemmän. Tämä on pienemmän pipo. Mahtuu kyllä mullekin.

Tämmöistä tällä kertaa.

Pöksyjä ja pipoja

Syksyn tullen pitää päivittää vaatekaappia ja pipolaatikkoa. Näin tein. Tytär tarvitsi pitkiä housuja, joten tein niitä kahdet. Farkut on kierrätetty omista vanhoista farkuista. Aika mieluisat ovat, melko niukat sääristä ja väljemmät reisistä. (Tulee ihan mieleen oman varhaisnuoruuden ratsastusmalliset farkut. Yök.) Pallotrikoosta ommellut trikoot ovat olleet ainakin kaksi kertaa pesussakin ennen kuvan ottamista. Kelpuutettu käyttöön siis nekin.

Pipoja taasen ei meillä oikeastaan tarvitse kukaan, olen mä niitä sen verran tehnyt. Ovat vähän sellainen bravuuri, mitä käsitöihin tulee. Sopii mulle, että valmista syntyy nopeasti. Näide kahden pipon lisäksi olen hurautellut saumurilla trikoopipoja Ottobren erinomaisen kivalla kaavalla. Laitetaan niistäkin joskus kuvia, jos eivät ehdi hävitä lapsilta ennen. (Tavallaan pipotehtailu on siis fiksua, kun niitä kadotetaan kuitenkin muutama/perheenjäsen/pipokausi.)

Vaaleanpunainen pipo on samaa lankaa kuin edellisessä postauksessa oleva vauvanmyssy ja -lapaset. Sitäkin on ehditty jo pitää ja pestä - pitäisi varmaan pestä taas. 

Tämä oma ruskea pitsipipo taas on sellaista lankaa, jonka ostin joskus omaa neuletakkia varten. Sain valmiiksi takakappaleen ja puolet toista etukappaletta varten, kunnes totesin, etten tykkää. Piti sitten keksiä jotain käyttöä langalle. Pitää varmaan tehdä pipoon sopiva huivi, lankaa on meinaan monta kerää...

Vielä viikko töitä ennen ä-lomaa. Ja ä-lomahan tarkoittaa, että ehtii tehdä enemmän käsitöitä. Eiku... ;)

Mistä on pienet tytöt tehty?

Koko kesä on mennyt remontoidessa. On me sentään tehty pari pikaista pyrähdystä jonnekin vähän irti kotityöleiristä. Ja kelit ovat olleet mitä sopivimmat sisäremontin tekemiseen ;) Lasten huoneet tulivat kuntoon, ja äidin ja isän makuuhuoneessa ei ole tällä hetkellä yhtään lastensänkyä. Kunnes tässä syksyllä sitten taas kannetaan pinnasänky kellarista äidin sängyn viereen...

Tältä näyttää toisessa huoneessa. Päiväpeiton olen joskus väsännyt Tildan ohjeilla, ei oo vaan tullut sitä tänne laitettua, vaikka siinä olikin ihan mieletön työ.

Tällainen on toinen huone. Saatte vapaasti arvailla, kumpi on tytön ja kumpi pojan huone. Tämän päiväpeiton ompelin nyt kesällä. Olis pitänyt tehdä peitosta 10 senttiä leveämpi, kun tuli ostettua tuo 90 cm leveä peti... Tänään hurautin sitten vielä verhot. Verhojen henkselit on ommeltu mun vanhoista farkuista. :D Saan sitten joskus hyvällä omallatunnolla ostella itelleni uusia vaatteita, kun hyötykäytän vanhat ryysyt lasten hyväksi.

Nää on sellaiset valelaskosverhot. Eivät aivan onnistuneet, kun ikkuna on niin leveä, että piti tehdä kahdesta kankaan leveydestä. No, se sauma näkyy sitten rumasti tossa keskellä, jos alavaran rullaa päälle näkyviin. Höh.

Tällaisen pipon tilas yks entinen työkaveri minulta jo tammikuussa (!). Kevättalvella voin sen verran pahoin, että pipan neulominen takkusi, kun en jaksanut illan tullen tehdä muuta kuin maata sängyssä. Mutta eipä sitä kesällä olis tarvinnutkaan. Paitsi että olis.

Sitten siihen, mihin otsikkokin viittaa. Tytär sai joululahjaksi tällaisen taulun, ja laitoin sen uudenkin huoneen seinälle, komeron oven päälle, vaikka siinä onkin tosi monta välimerkkivirhettä. Se on varoittava esimerkki, ja jahka tytär hieman kasvaa, aion selittää juurta jaksain, miten teksti pitäisi kirjoittaa. 

En tiedä, onko meille tulossa tyttö vai poika, mutta neuloin jo alkuvuodesta vauvalle pipon ja lapaset. Ajattelin, että ne voi sitten antaa jollekin lahjaksi, jos meille tuleekin pikkuveli. Ja ostin samaa lankaa myös luonnonvalkoisena ;) Varmuuden vuoksi.

Mistä on pienet tytöt tehty? Niinpä.

Sortsihätä

Pikkulikalla ei ollut aamulla kaapissa yksiäkään sortseja. Kääk. Äiti taasen oli tyhjentänyt kaapistaan viisi enemmän tai vähemmän kulahtanutta/käyttökelvotonta T-paitaa, jotka odottivat matonkuteiksi päätymistä. Siitä se ajatus sitten lähti.

Ei tarvinnut viimeistellä lahkeensuitakaan, kun paidanhelma oli valmiiksi siististi päärmätty. Just ne tyttöväriset vanhat teepparit päätyivät kesäpöksyiksi. Ihan hyvää trikoota vielä, ei vaan nykyään huvita käyttää napapaitoja, ja siksi ovat jääneet vähemmälle käytölle.

Tadaa! Kahdet trikoosortsit koossa 110 cm. Kiva päivä muutenkin: muru sanoi ekan kerran ärrän ja saatiin vaihtaa kaverin pikkusiskon (2kk) vaippa. Vauvat on aika ihania ja meillekin tulee sellainen. :)

Sain Saaralta Maailmanpyörän tarakalla -blogista tällaisen kivan tunnustuksen. Kiitos :) Kiitos hänen, löysin heti pari uutta kivaa blogia. Ikävä kyllä, mulla menee toisten blogien lukemiseen (tunnolliseen seuraamiseen) niin paljon aikaa, etten ehdi kirjoitella omia juttuja ;)

Tämän tunnustuksen idea on siis muistaa blogeja, joilla on alle 200 lukijaa. Mulla on, se on varmaa. ;)

Palkinnon anto ja saaminen toimivat seuraavanlaisesti.

1. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.

2. Kiitä tunnuksen antajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.

3. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla on siis alle 200 lukijaa), linkitä ne tähän ja kerro heille antamastasi palkinnosta kommentilla.

4. Toivo,että ihmiset joille annoit palkinnon, antavat sen eteenpäin omille viidelle suosikkiblogilleen.

Haluan osoittaa tällä tykkääväni seuraavista blogeista (ovat satunnaisessa järjestyksessä):

1) Pikkulilli kirjoittaa koskettavasti ja ah, niin taitavasti, vaikka valitettavan harvoin. Mutta kolmen lapsen äiti, eihän se ehdi ;)

2) Riina osaa hänkin kirjoittaa (kuten Pikkulillikin) ;) ja kuvat ovat ihania. Riinalla on toinenkin blogi, joita on molempia kiva lukea, mutta tämä Willa Mansardi nyt löytyy blogilistaltani tällä hetkellä.

3) Tämä odotuslogi on aika uusi tuttavuus, eikä me tunneta henk.koht. mutta sattuneesta syystä etsiskelin odotusblogia ja tätä on ollut kiva lukea.

4) Kirsi tekee monipuolisesti käsitöitä ja askarteleekin, ja hänen blogistaan saan uusia ideoita. Sitten kun nähdään (vaikka hiihtokilpailuissa) voi taas jutella siitä, mitä on työn alla (tai siitä, miksei ole mitään tekeillä) ;)

5) Kata vartioi pilkkua (tärkeistä tärkeintä duunia) ;) ja on yksi herttaisimmista ja fiksuimmista ihmisistä, joita tiedän. Blogitekstit käsittelevät ammatillisiakin asioita.

Ja jahka mä löydän kameran johdon jostain, saatte kuvia neulomuksista ja virkkauksista. Ja ehkä remontista. Sellainen on käynnissä.

Noita-akan sukat ja pääsiäislammaspyjama

Edellisestä postauksesta on taas kulunut luvattoman paljon aikaa. Vaikka olen saanut kaikenlaista pientä käsissäni aikaan, en saa aikaiseksi kuvata enkä varsinkaan siirtää kuvia tänne. Nytkin piti kaivaa kaapeli, jotta sain kuvat siirrettyä. En haluaisi olla bloggaaja, joka postaa jouluna ja pääsiäisenä, joten yritän taas tsempata, harvojen lukijoiden iloksi. Tässä nyt ovat villasukat, jotka ajattelin antaa kaverille synttärilahjaksi. Tein samanlaiset toiset itselleni ja onhan se kiva, kun on salonkikelpoiset villasukat, joita voi käyttää vaikka missä.

Pääsiäispyhinä on ollut aikaa käytellä saumuriakin. Ompelin pyjamapuutokseen Eurokankaasta ostamastani lammastrikoosta pyjaman Ottobren nro 6/11 kaavoilla. Vanhassa vetoisessa talossa pitkähihaiset ja -lahkeiset yöpuvut ovat parhaita. Tämä on aika ohutta singletrikoota, joten se ei varmaan hiosta keväämmälläkään.

Meillä ei koskaan syödä lammasta pääsiäisenä, joten lammas nähdään nyt vain kankaassa, ei lautasella.

Ompelin myös sinipohjaisesta kukkatrikoosta peruspaidan. Ajattelin, että se ei kelpaa, koska se on sininen, mutta ei sen kai niin väliä ole. En tiedä, mistä tämä trikoo on meille tullut, mutta kaunista se on ja kestäväntuntuista. Toivottavasti tulee käyttöä.

Loppuun vielä naistenpäivän tulppaanit. Otin niistäkin silloin kuvan, koska on tosi harvinaista, että saan mieheltäni kukkia. ;) Naistenpäivänä sain kuitenkin kaksi kimppua tulppaaneja. Nättejä.

Hyvää pääsiäistä!

Joululoman tuotoksia

Olipa ihanaa, kun sai lomailla kunnolla. Ensimmäisen puolitoista viikkoa meni tietenkin joulun ja vuodenvaihteen juhlien laittoon - ja sähkökatkon ihmettelemiseen. Mutta loppiaisviikko oli letkeä. Ehdin jopa ompelukoneen äärelle. Puikotkin kilisivät, ja yhtä ja toista on syntynyt/syntymässä, mutta en jaksa aina kuvata kaikkea.

Tällaisen pyykkipoikapussin tarpeessa olen ollut jo pitkään. Tämä taitaa olla proto, sillä näitähän voisi tehdä enemmänkin. Ohje on Ompelun iloa! -kirjasta, joka näyttää olevan alennuksessa ainakin Suuri kuu -kirjakaupassa. (Ketuttaa, kun kirjojen hinnat alenevat niiiiiin paljon niin nopeasti. Muutamassa viikossa monta kymppiä. Ja yleensä just niiden kirjojen, jotka mä olen hankkinut, hinta laskee noin.)

Pikku neiti Tirpalle tein vaaleanpunaisen collegehupparin Ottobren kaavalla (Montparnasse on mallin nimi, lehden numeroa en just nyt muista). Taskut kämmäsin vähän, ja ne olis pitäny tajuta jättää pois, kun eihän ne koskaan multa onnistu. Mutta kai tämä käyttöön tulee. Minust tuo huppu on söpö, kun siinä on toi kuminauhareuna ja trikoovuori.

Nyt on taas työt alkaneet ja teinit on loman aikana tulleet nokkavammiksi. Taisin antaa joulutodistukseen liian hyviä numeroita. ;)

Hyvää uutta vuotta!