Käsitöitä - ihanaa

Noniin, se on taas loma, joululoma. Ja kun meillä ei ole mitään erityistä sovittua ohjelmaa, voit arvata, kenen niskat ovat jumissa. Se ei johdu työstressistä vaan ihan vain siitä, että meikä rentoutuu. Siis ommellen, virkaten, kirjoen ja neuloen. :) Mii laik.

Yläkuvassa on vessanmatto ja meikkipussi. Tein ne jouluviikolla tiistaina ja keskiviikkona, kun halusin antaa äidille ja mummille jotain itsetehtyä. Mattoon löysin trikookudetta Jätti-Rätistä Turusta ja pussukan kangas on Ikeasta. Nauha ja kaava ovat Tildan.


Tildaa ovat nämäkin sankarit. Ompelin nämäkin jouluviikolla. Pipariukot on täytetty pienellä määrällä vanua ja ommeltu sitten käsin tuohon pussiin kiinni. Tein näitä kolme, tarhatädeille ja veljelle ja tämän avovaimolle. Ekaluokkalaisen ope sai vähän erilaisen, painoimme ruskealla värillä kankaalle kolme erilaista piparia. Nämä ovat tietysti pusseja piparimuoteille. Täytyy tehdä itsellekin :) Tässä vielä pussukka lähikuvassa.


Kylältä yhteen perheeseen syntyi aatonaattona pieni poikavauva, ja siitä herkistyneenä toteutin jo pitkään mielessä muhineen idean tilkkupeitosta. Tässä voi pieni kelliä tai tätä voi käyttää esim. vaunuissa peittona. Toivottavasti on käyttöä. Tämä syntyi aika nopeasti, 2-3 päivässä, mutta aika monta työtuntia siihen taisi kulua. En laskenut, kun oli niin ihanaa tehdä. Ja nopeastihan se syntyi...

Olen syksyllä aiemmin saanut jotain valmiiksi. Myssyn ja kaulurin tein Rose Mohairista. Pipoon löytyi ohje Novitan netistä ja samantapainen kävelikin jo vastaan. Kauluri on ihan omaa designia. Sitä ei voi taittaa kaksinkerroin mutta toisaalta se on liian iso, jotta se asettuisi tiiviisti kaulan ympäri. Ei menny niinku Strömsössä, mutta ihan käyttökelpoinen ja sievä, mielestäni.

Alimmassa kuvassa on possu, jonka neuloin Laura Longin ohjeella Knitted Toy Tales -kirjasta. Siinä on niin söpöjä pehmohahmoja, ettei ole tosikaan. Mutta koska ohjeet on englanniksi, menee tekemiseen vähän enemmän aikaa kuin suomenkielisten ohjeiden seuraamiseen.



Mitäs muuta sitten, kuin joululoman jatkoja. Ollaan vain ja sitä rataa. Voidaan paksusti. En ole raskaana ;) mutta olen syönyt itseni tärviölle. Kaikki syksyn aikana pudotetut kilot ovat tainneet hiipiä takaisin. Vai olisiko hyökätä parempi sana. Ovat tainneet hyökätä takaisin. Rysähtää. En saa taaskaan syömistä loppumaan - niin kauan kuin talossa on yksikin konvehtirasia, se huutaa mun nimeä. Hyvää uutta vuotta, uusi vuosi ja uusi itsekuri, right?

Syyslomaltapaluu

Oltiin tuossa viikon verran syyslomalla, mieskin piti lomaa kolme päivää. Remontoitiin työhuoneen lattiaa. Oltiin flunssassa - tai no, muut olivat, en minä.

Irtauduin erittäin hyvin työkuvioista. Eilen piti oikein tosissaan pinnistellä, että muisti oppilaiden nimet ja luokkatilat ym. En tehnyt lomalla työtöitä ollenkaan, joten nyt pitäisi sitten jaksaa tehdä kaikki se, mitä ennen lomaa jäi tekemättä. Nyt se flunssakin yrittää puskea päälle.

Olen aivan hurahtanut käsitöiden tekemiseen. En malta illalla mennä nukkumaankaan, kun polttelisi niin jatkaa keskeneräistä käsityötä. Huono juttu jaksamisen kannalta. Kasvatus- ja opetustyössä ei juuri saa näkyvää jälkeä aikaiseksi, joten ehkä siksi minulla on niin mieletön tarve tehdä käsillä jotain kaunista. Iloitsen, kun saan ideoida ja toteuttaa.

Tällä hetkellä harkitsen puolitosissani (ehkä neljäsosatosissani), että ryhtyisin pienyrittäjäksi. Myisin käsitöitäni. Ehkä jos saisin lottovoiton... Sitä paitsi, en koskaan keksi itse mitään. Käsityölehdet, -kirjat ja -blogit ovat suosikkilukemistani nykyään. En voisi hyötyä toisen ideasta.

Mutta tällaisia olen saanut valmiiksi viime aikoina:


Tiskirättejä! Kaikki töissä nauroivat, kun kerroin. Mitäpä sitä muutakaan tekisi, kun on tuhat rautaa tulessa koko ajan, kuin jotain näinkin tarpeellista ja kaunista. ;)
Villapaita taasen on ihan omaa "designia" (vaikka juuri väitin, etten itse keksi mitään), malli (siis silmukkalukumäärä ym.) on jo hiihtolomalla napattu jostain - tämä on siis ollut keskeneräinen yli puoli vuotta - väritys, kuviointi ja kaulus on itse kehitettyä. Pikkukakkonen ei ole kyllä suostunut tätä muuta kuin pikaisesti sovittamaan, mutta se roikkuukin koristeena seinällä. Heh.

Kauneudenhoitoa

Värjäsin tänään tyvikasvun pois. Ärsyttävää, miten usein sekin homma täytyy tehdä. Oma väri tuntuu ankealta, mutta tyvikasvun piilottelu on sekin melko ärsyttävää. En raski sitä varten varata kampaajaa. Nytkin käytin puolet kaupan väripakkauksesta, kustannukset n. 5 euroa.

Toinen homma, joka pitäisi tehdä, olisi kulmakarvojen nyppiminen ja kestovärjäys. Joku saakula väänteli minun pinsettini piloille tällä viikolla. Kävin iltapäivällä Vapiksessa. Siellä ei ollut pinsettejä! Kauheat puskat silmien päällä :(

Paino junnaa paikoillaan. Ei tipu millään (ei ole kyllä onneksi noussutkaan). Luulen, että syynä on se, että liikun nyt tosi paljon enemmän kuin ennen ja saan lihaksia. Ja sitten, en ole juonut vettä. Miten kummassa sitäkin muistais juoda?

Nyt soffalle ja leffalle. Kuvia ens kerralla.

On taas syys...
Kolme vuotta sitten olin onneni kukkuloilla. (Niin kuin olen nytkin. Välissä on ollut vähän hankalampaa.) :P Kolme vuotta ja viikko sitten syntyi pieni tyttö, tosi pieni, 46 cm ja alle kolme kiloa, vaikka täysiaikainen olikin. Synnytys meni hienosti, kotiutuminen sujui hienosti, kaikki oli ihanaa. Pieni, ihana tyttövauva!

Viikonloppuna vietettiin prinsessajuhlia. Kahlasin jo hyvissä ajoin läpi jos jonkinlaista blogia reseptien perässä. Ihanuuksia löytyikin. Nämä eivät oikeastaan ole sieltä herkullisimmasta päästä mutta mielestäni näistä tuli ihan kivan näköisiä. Pikkukakkonen tykkäsi kovasti Hello Kitty -kakusta ja sanoikin, että se oli paras, mikä tietysti lämmitti minun mieltäni ;)


Keijukainen sai myös Hello Kitty -potkulaudan ja aidot keijun vermeet. Mahtislahjoja nekin, kuten kaikki muutkin. Arki alkoi sitten viimeistään eilen, kun neiti kiikutettiin päivähoitoon ekaa kertaa elämässään. Tähän asti häntä on hoitanut mamma. Nyt tarhapäiviä tulee 2-3 viikossa, mikä on mielestäni sopivasti mutta siinä mielessä liian vähän, että raasu ei tod. näk. tule syksyn aikana tottumaan. Ekavekarammekin parkui ekat 6 kk päivähoitoaamuja.


(Kuvassa näkyy nyt ärsyttävästi tuo sammutuspeite. Mutta ärsyttävä se onkin - on vain jäänyt siihen roikkumaan, toivottavasti ei koskaan tarvita tositilanteessa.)

Laihdutusprojekti etenee (lähes) aikataulussa. Eilen kaksi työkaveria tuli erikseen kertomaan minulle, että näytän siltä, kuin olisin laihtunut. Wuhuu! Olenkin jaksanut lenkkeillä ainakin pari kertaa viikossa. Nyt lähden uhmaamaan syyssäätä. Onkohan tuo syysmyrsky?

Kesäolympialaiset

Olipas eilen kivat naapuruston kesäolympialaiset. Viisi suunnilleen samanikäistä pariskuntaa ja yhteensä 11 lasta (kaksi puuttui) kokoonnuimme yhden perheen pihamaalle potkimaan jalkapalloa, heittämään saapasta ja pelaamaan mölkkyä. Grillattiin ja viihdyttiin. Ihanaa, kun on kivoja naapureita. Lapsilla oli hauskaa keskenään, kuten tietysti myös aikuisilla. Lapsista yksi menee 2. luokalle, neljä ekalle ja yksi eskariin. Yksi on jo viisivuotias. Sitten oli pienempiä: kolmevuotias, kaksivuotias ja yksivuotias, joilla oli ihan omat kuvionsa. :)

Ainoa harmillinen puoli oli se, että meni melko myöhään. Olimme kotona vasta yhdentoista jälkeen, ja niinpä nukkumaanmenokin venähti melkein sunnuntain puolelle. Heräsimme sitten vasta 10.20 koko perhe. Huomenna pitäisi olla töissä klo 9.00... Tiistaina alkaa uusi vaihe elämässämme, kun ekavekara aloittaa koulun.

Mua harmittaa, kun en enää ehdi loman jälkeen ommella ja tehdä käsitöitä :( Kävin juuri muutama päivä sitten Jättirätissä Turussa ostamassa kankaita palalaareista. Ostin n. 5 m vaaleanpunaruudullista puuvillakangasta, 3 m vaaleanpunaista collegea, 2 m valkoista trikoota ja puoli metriä valkoista trikooresoria. Lisäksi pari rullaa lankaa ja ison säkin valkoista trikookudetta, josta ajattelin virkata maton. Kustansi reilun 30 euroa... Laskin, että kankaille tuli hintaa n. 2 euroa metri.

Mutta nyt viimeistä lomapäivää viettämään. Pikkukakkonen levitti pari kourallista mustikoita keittiön matolle. :(

Kesälomalta

Mä olen varmaan maailman laiskin tämän blogini suhteen. En viitsi ottaa selvää, miten tästä saisi nätimmän, enkä viitsi postailla (pari kertaa vuodessa, hmph)... Mutta nyt ajattelin tehdä parannuksen. Joka päivä en lupaa kirjoittaa, en edes joka viikko, mutta jos edes kuukausittain. Olen kesälomalla jäänyt ihan koukkuun erilaisiin sisustus- ja käsityöblogeihin, joten ajattelin tätä kehittää edelleen siihen suuntaan.

Olen kesällä tehnyt käsitöitä ihan maanisesti. Töitä on kesken tälläkin hetkellä varmaan viisi. En ole ehtinyt lukea enkä katsoa telkkua, kun olen vain surffaillut uusien ideoiden perässä ja toteuttanut sitten hullun kiilto silmissä jotain. Lomaa on enää viikon verran ja ajattelen aina, että elämä loppuu siihen, että sitten ei ole enää aikaa tehdä yhtään mitään, mutta onhan sitä sittenkin viikonloput. Ja milloinkas se syysloma taas olikaan...

Kotimme rappusille ilmestyi viime lauantaina tällainen. En tiedä, kenen tämä on ja mistä tullut, mutta se tulee joka päivä syömään. Tässä ruokakuppina on tyttären pikkuinen muovikattila. Pieni on kissakin. Kutsumme sitä nimellä Torakka. Otimme viime kesänä kaksi kissaa, joiden nimet ovat Katti ja Mirri. Lapset keksivät silloin alkaa hoilata: "Katti ja Mirri ja torakka, musta ja sorakka!" Tästä syystä tuo Torakka... :D



Näpersin yhdelle tytölle, näyttelijäkaveri teatterilta, myöhästyneeksi nimipäivälahjaksi tällaisen Tildan kaavoilla ja ideoilla tehdyn pussukan. Itselläni on samanlainen. Jenni tykkäsi kovasti minun meikkipussistani ja sanoi haluavansa samanlaisen. Olin aika nolo, kun muistin Hannan nimipäivän ja unohdin Jennin, joten sitten syyllisyydestä tämä syntyi.


OK. Mutta tämä tällä erää. Lupaan olla ahkerampi postaaja.

Loma alkaa olla lopuillaan

Uusi vuosi. Olimme uudenvuodenaattona juhlimassa tuttavien häitä. Juhlat olivat pienimuotoiset ja intiimit. Pakkanen paukkui ulkona ja sisällä oli ainakin yksi varsin rakastuneelta vaikuttava pari.

Lomalla olen ommellut vaikka mitä! Tein itselleni häihin kaksikin toppia, joista päälleni kelpasi - tietenkin - se hillitympi. Isommalle ompelin pari paitaa ja pienemmälle mekon, housut ja trikoopaidan. On ollut ihanaa saada tehdä jotain käsillään. Kohta arki taas alkaa ja sitten on turha luullakaan ehtivänsä tehdä mitään :(

Olen myös ehtinyt vain olla. Ihmeellistä! Kävin eilen katsomassa Täällä Pohjantähden alla. Illalla katsoin kotona vielä Postia pappi Jaakobille. Ostin joulun alla Putoavia enkeleitä -DVD:n. Katselin senkin viikonloppuna. Kotimaisten elokuvien pläjäykseen on kuulunut vielä Virginie- ja Pääministeri-elokuvat. Huhhuh! Samoja naamoja useimmissa.

Huomenna on viimeinen lomapäivä. Huomenna täytyy käydä moikkaamassa mummia ja äitiä, kun ei olla lomalla nähty. Olemisen, leffojen, lukemisen, juhlimisen ja ompelemisen lisäksi en näköjään ole ehtinyt. Torstaille pitäisi jo suunnitella, mitä töissä tekisi. Aloitin varovasti jo tänään ja aika jähmeästi suunnittelu sujui, kun samalla piti keksiä vaikka mitä muuta mielekkäämpää. Huomenna on jo pakko suunnitella. Saisipa olla lomalla vielä pari viikkoa, tai edes pari päivää...