Vuorokauden tunnit eivät riitä kaikkeen siihen, missä olen mukana. Innostun helposti uusista asioista ja saan harvoin valmiiksi, jos en tosissani yritä. Tämä blogi on olemassa siksi, että näkisin itsekin. Valmista syntyy. Osaan. Onnistunkin.

maanantai 25. lokakuuta 2010

Syyslomaltapaluu



Oltiin tuossa viikon verran syyslomalla, mieskin piti lomaa kolme päivää. Remontoitiin työhuoneen lattiaa. Oltiin flunssassa - tai no, muut olivat, en minä.

Irtauduin erittäin hyvin työkuvioista. Eilen piti oikein tosissaan pinnistellä, että muisti oppilaiden nimet ja luokkatilat ym. En tehnyt lomalla työtöitä ollenkaan, joten nyt pitäisi sitten jaksaa tehdä kaikki se, mitä ennen lomaa jäi tekemättä. Nyt se flunssakin yrittää puskea päälle.

Olen aivan hurahtanut käsitöiden tekemiseen. En malta illalla mennä nukkumaankaan, kun polttelisi niin jatkaa keskeneräistä käsityötä. Huono juttu jaksamisen kannalta. Kasvatus- ja opetustyössä ei juuri saa näkyvää jälkeä aikaiseksi, joten ehkä siksi minulla on niin mieletön tarve tehdä käsillä jotain kaunista. Iloitsen, kun saan ideoida ja toteuttaa.

Tällä hetkellä harkitsen puolitosissani (ehkä neljäsosatosissani), että ryhtyisin pienyrittäjäksi. Myisin käsitöitäni. Ehkä jos saisin lottovoiton... Sitä paitsi, en koskaan keksi itse mitään. Käsityölehdet, -kirjat ja -blogit ovat suosikkilukemistani nykyään. En voisi hyötyä toisen ideasta.

Mutta tällaisia olen saanut valmiiksi viime aikoina:


Tiskirättejä! Kaikki töissä nauroivat, kun kerroin. Mitäpä sitä muutakaan tekisi, kun on tuhat rautaa tulessa koko ajan, kuin jotain näinkin tarpeellista ja kaunista. ;)
Villapaita taasen on ihan omaa "designia" (vaikka juuri väitin, etten itse keksi mitään), malli (siis silmukkalukumäärä ym.) on jo hiihtolomalla napattu jostain - tämä on siis ollut keskeneräinen yli puoli vuotta - väritys, kuviointi ja kaulus on itse kehitettyä. Pikkukakkonen ei ole kyllä suostunut tätä muuta kuin pikaisesti sovittamaan, mutta se roikkuukin koristeena seinällä. Heh.

lauantai 2. lokakuuta 2010

Kauneudenhoitoa

Värjäsin tänään tyvikasvun pois. Ärsyttävää, miten usein sekin homma täytyy tehdä. Oma väri tuntuu ankealta, mutta tyvikasvun piilottelu on sekin melko ärsyttävää. En raski sitä varten varata kampaajaa. Nytkin käytin puolet kaupan väripakkauksesta, kustannukset n. 5 euroa.

Toinen homma, joka pitäisi tehdä, olisi kulmakarvojen nyppiminen ja kestovärjäys. Joku saakula väänteli minun pinsettini piloille tällä viikolla. Kävin iltapäivällä Vapiksessa. Siellä ei ollut pinsettejä! Kauheat puskat silmien päällä :(

Paino junnaa paikoillaan. Ei tipu millään (ei ole kyllä onneksi noussutkaan). Luulen, että syynä on se, että liikun nyt tosi paljon enemmän kuin ennen ja saan lihaksia. Ja sitten, en ole juonut vettä. Miten kummassa sitäkin muistais juoda?

Nyt soffalle ja leffalle. Kuvia ens kerralla.