Vuorokauden tunnit eivät riitä kaikkeen siihen, missä olen mukana. Innostun helposti uusista asioista ja saan harvoin valmiiksi, jos en tosissani yritä. Tämä blogi on olemassa siksi, että näkisin itsekin. Valmista syntyy. Osaan. Onnistunkin.

torstai 8. marraskuuta 2012

Kotiutumispipo... ja kakku.

On tässä sentään ehtinyt tehdä muutakin kuin historiikkia. (Ainakin tänään, kun tein eilen kirjaan viimeiset korjaukset ja se on tällä hetkellä taittajalla, joka hioo vielä taittoa. Kirja lähtee sitten painoon. Jippii!) Tein pipon kahteen kertaan. Ekasta tuli liian pieni, ja tästä tuli vähän liian iso. Ainakin näyttää tosi korkealta, mikä on tietty hyvä, jos täytyy synnyttää imukupilla. Sellaisen jälkeenhän lapsella on aika usein vähän tornimainen kallo... :/ Sukat tein ekana, sitten tumput ilman peukkua ja lopuksi pipot. Niin, tosiaan, tein jo aiemmin vastaavat pipon ja tumput pinkillä langalla, mutta nyt viime hetkellä piti tehdä sitten vielä valkoisina, jos kuitenkin tulee poika.


Pannulaput tein jo aikaa sitten, ja ne ovat olleet jo kovassa käytössä. Kiva tehdä näitä käsitöitä, jotka valmistuvat nopeasti. ;)



Viime viikolla vietettiin nimppareita ja olihan siinä pyhäinpäiväkin. Tein tällaisen pikakakun. Nam, söin kahden edestä. Täytteessä kaakaota, kinuskia, krokanttia, kermavaahtoa, päällä Pätkistä paloina. Ei ollu tämä kakku päältä kaunis, mutta kaikki meni, joten kai se maistui. Viikonloppuna pitäisi viettää esikoisen synttäreitä. Ressukka tietää, että juhlat ovat pienet, koska vauvan laskettu aika on niin lähellä. Kaverisynttärit juhlitaan ehkä sitten joskus marraskuun lopulla. Ei viitti kutsua laumaa poikia juhliin, kun ei tiedä, milloin tapahtuu, jos vaikka just silloin.


Nyt alkais olla jo aika valmis synnyttämään. Hei vauva, joko mennään?

Ei kommentteja: