Muistin juuri tämän blogin olemassaolon, ja koska juuri nyt ei ole mitään tekemistä, päätin pitkästä aikaa kirjoittaa. Tulisikohan kirjoitettua enemmän, jos joku ilmoittaisi lukevansa tätä? Kirjoittaisinko useammin, kun tietäisin, että on joku, joka odottaa, että kirjoitan?
Meillä oli eilen ihanaa. Ihana jouluaatto <3 Veljeni ja avovaimonsa ovat meillä ja illalla tulivat vielä miehen vanhemmat ja sisko katsomaan, miten joulupukin tulo jännitti ja miten lahjat saivat aikaan riemukkaita kiljahduksia.
Minä osasin ihan itse laittaa jouluruoat. Tai no, siis osasin ja muistin ostaa kaikkea tarpeellista valmiina... Söimme kinkkua, jonka mieheni paistoi, perunalaatikon tein itse, maksalaatikkoa ja kotijuusto oli anopin tekemää. Salaatit ja rosollin tein itse, muu oli valmista. Mutta hyvää oli ihan kaikki. Lapset olivat kerrankin suloisia. Olin kattanut kauniisti. Oli juhlallinen olo.
Nukahdin lapsia nukuttaessani tohvelit jalassa. Alakerrassa mies ja veli hakkasivat uutta NHL-peliä. Heräsin yhdentoista aikaan, kun mies tuli nykimään tohvelista. Sitten kestikin hetken ennen kuin uni tuli taas. Söin vähän kalaa ja joululeipää ja lueskelin Arvin kieliopasta, jonka sain joululahjaksi. Näpräsin uutta iPodia, jonka senkin sain paketista. Ihanaa - joulu...
Tänään aamulla ei olisi millään jaksanut nousta kirkkoon. Tulipahan kuitenkin mentyä - tapakristittykö? Lapset osasivat taas käyttäytyä ihmeen hyvin. Pienempi katseli digikamerasta jouluaaton kuvia ja pysytteli siksi hiljaa. :)
Nyt on loma. Ja minä olen sen ansainnut. Pää on täynnä ideoita siitä, mitä kaikkea haluan loman aikana tehdä. Katsotaan, mitä lopulta todella ehdin. Haluan ja aion myös olla tekemättä mitään.
Hyvää joulua.
