Vuorokauden tunnit eivät riitä kaikkeen siihen, missä olen mukana. Innostun helposti uusista asioista ja saan harvoin valmiiksi, jos en tosissani yritä. Tämä blogi on olemassa siksi, että näkisin itsekin. Valmista syntyy. Osaan. Onnistunkin.

perjantai 3. elokuuta 2012

Mistä on pienet tytöt tehty?

Koko kesä on mennyt remontoidessa. On me sentään tehty pari pikaista pyrähdystä jonnekin vähän irti kotityöleiristä. Ja kelit ovat olleet mitä sopivimmat sisäremontin tekemiseen ;) Lasten huoneet tulivat kuntoon, ja äidin ja isän makuuhuoneessa ei ole tällä hetkellä yhtään lastensänkyä. Kunnes tässä syksyllä sitten taas kannetaan pinnasänky kellarista äidin sängyn viereen...


Tältä näyttää toisessa huoneessa. Päiväpeiton olen joskus väsännyt Tildan ohjeilla, ei oo vaan tullut sitä tänne laitettua, vaikka siinä olikin ihan mieletön työ.


Tällainen on toinen huone. Saatte vapaasti arvailla, kumpi on tytön ja kumpi pojan huone. Tämän päiväpeiton ompelin nyt kesällä. Olis pitänyt tehdä peitosta 10 senttiä leveämpi, kun tuli ostettua tuo 90 cm leveä peti... Tänään hurautin sitten vielä verhot. Verhojen henkselit on ommeltu mun vanhoista farkuista. :D Saan sitten joskus hyvällä omallatunnolla ostella itelleni uusia vaatteita, kun hyötykäytän vanhat ryysyt lasten hyväksi.


Nää on sellaiset valelaskosverhot. Eivät aivan onnistuneet, kun ikkuna on niin leveä, että piti tehdä kahdesta kankaan leveydestä. No, se sauma näkyy sitten rumasti tossa keskellä, jos alavaran rullaa päälle näkyviin. Höh.


Tällaisen pipon tilas yks entinen työkaveri minulta jo tammikuussa (!). Kevättalvella voin sen verran pahoin, että pipan neulominen takkusi, kun en jaksanut illan tullen tehdä muuta kuin maata sängyssä. Mutta eipä sitä kesällä olis tarvinnutkaan. Paitsi että olis.

Sitten siihen, mihin otsikkokin viittaa. Tytär sai joululahjaksi tällaisen taulun, ja laitoin sen uudenkin huoneen seinälle, komeron oven päälle, vaikka siinä onkin tosi monta välimerkkivirhettä. Se on varoittava esimerkki, ja jahka tytär hieman kasvaa, aion selittää juurta jaksain, miten teksti pitäisi kirjoittaa. 



En tiedä, onko meille tulossa tyttö vai poika, mutta neuloin jo alkuvuodesta vauvalle pipon ja lapaset. Ajattelin, että ne voi sitten antaa jollekin lahjaksi, jos meille tuleekin pikkuveli. Ja ostin samaa lankaa myös luonnonvalkoisena ;) Varmuuden vuoksi.

Mistä on pienet tytöt tehty? Niinpä.

perjantai 6. heinäkuuta 2012

Sortsihätä

Pikkulikalla ei ollut aamulla kaapissa yksiäkään sortseja. Kääk. Äiti taasen oli tyhjentänyt kaapistaan viisi enemmän tai vähemmän kulahtanutta/käyttökelvotonta T-paitaa, jotka odottivat matonkuteiksi päätymistä. Siitä se ajatus sitten lähti.


Ei tarvinnut viimeistellä lahkeensuitakaan, kun paidanhelma oli valmiiksi siististi päärmätty. Just ne tyttöväriset vanhat teepparit päätyivät kesäpöksyiksi. Ihan hyvää trikoota vielä, ei vaan nykyään huvita käyttää napapaitoja, ja siksi ovat jääneet vähemmälle käytölle.



Tadaa! Kahdet trikoosortsit koossa 110 cm. Kiva päivä muutenkin: muru sanoi ekan kerran ärrän ja saatiin vaihtaa kaverin pikkusiskon (2kk) vaippa. Vauvat on aika ihania ja meillekin tulee sellainen. :)

torstai 21. kesäkuuta 2012

Sain Saaralta Maailmanpyörän tarakalla -blogista tällaisen kivan tunnustuksen. Kiitos :) Kiitos hänen, löysin heti pari uutta kivaa blogia. Ikävä kyllä, mulla menee toisten blogien lukemiseen (tunnolliseen seuraamiseen) niin paljon aikaa, etten ehdi kirjoitella omia juttuja ;)

Tämän tunnustuksen idea on siis muistaa blogeja, joilla on alle 200 lukijaa. Mulla on, se on varmaa. ;)

Palkinnon anto ja saaminen toimivat seuraavanlaisesti.
1. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
2. Kiitä tunnuksen antajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
3. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla on siis alle 200 lukijaa), linkitä ne tähän ja kerro heille antamastasi palkinnosta kommentilla.
4. Toivo,että ihmiset joille annoit palkinnon, antavat sen eteenpäin omille viidelle suosikkiblogilleen.

Haluan osoittaa tällä tykkääväni seuraavista blogeista (ovat satunnaisessa järjestyksessä):

1) Pikkulilli kirjoittaa koskettavasti ja ah, niin taitavasti, vaikka valitettavan harvoin. Mutta kolmen lapsen äiti, eihän se ehdi ;)
2) Riina osaa hänkin kirjoittaa (kuten Pikkulillikin) ;) ja kuvat ovat ihania. Riinalla on toinenkin blogi, joita on molempia kiva lukea, mutta tämä Willa Mansardi nyt löytyy blogilistaltani tällä hetkellä.
3) Tämä odotuslogi on aika uusi tuttavuus, eikä me tunneta henk.koht. mutta sattuneesta syystä etsiskelin odotusblogia ja tätä on ollut kiva lukea.
4) Kirsi tekee monipuolisesti käsitöitä ja askarteleekin, ja hänen blogistaan saan uusia ideoita. Sitten kun nähdään (vaikka hiihtokilpailuissa) voi taas jutella siitä, mitä on työn alla (tai siitä, miksei ole mitään tekeillä) ;)
5) Kata vartioi pilkkua (tärkeistä tärkeintä duunia) ;) ja on yksi herttaisimmista ja fiksuimmista ihmisistä, joita tiedän. Blogitekstit käsittelevät ammatillisiakin asioita.

Ja jahka mä löydän kameran johdon jostain, saatte kuvia neulomuksista ja virkkauksista. Ja ehkä remontista. Sellainen on käynnissä.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Noita-akan sukat ja pääsiäislammaspyjama


Edellisestä postauksesta on taas kulunut luvattoman paljon aikaa. Vaikka olen saanut kaikenlaista pientä käsissäni aikaan, en saa aikaiseksi kuvata enkä varsinkaan siirtää kuvia tänne. Nytkin piti kaivaa kaapeli, jotta sain kuvat siirrettyä. En haluaisi olla bloggaaja, joka postaa jouluna ja pääsiäisenä, joten yritän taas tsempata, harvojen lukijoiden iloksi. Tässä nyt ovat villasukat, jotka ajattelin antaa kaverille synttärilahjaksi. Tein samanlaiset toiset itselleni ja onhan se kiva, kun on salonkikelpoiset villasukat, joita voi käyttää vaikka missä.

Pääsiäispyhinä on ollut aikaa käytellä saumuriakin. Ompelin pyjamapuutokseen Eurokankaasta ostamastani lammastrikoosta pyjaman Ottobren nro 6/11 kaavoilla. Vanhassa vetoisessa talossa pitkähihaiset ja -lahkeiset yöpuvut ovat parhaita. Tämä on aika ohutta singletrikoota, joten se ei varmaan hiosta keväämmälläkään.

Meillä ei koskaan syödä lammasta pääsiäisenä, joten lammas nähdään nyt vain kankaassa, ei lautasella.

Ompelin myös sinipohjaisesta kukkatrikoosta peruspaidan. Ajattelin, että se ei kelpaa, koska se on sininen, mutta ei sen kai niin väliä ole. En tiedä, mistä tämä trikoo on meille tullut, mutta kaunista se on ja kestäväntuntuista. Toivottavasti tulee käyttöä.

Loppuun vielä naistenpäivän tulppaanit. Otin niistäkin silloin kuvan, koska on tosi harvinaista, että saan mieheltäni kukkia. ;) Naistenpäivänä sain kuitenkin kaksi kimppua tulppaaneja. Nättejä.

Hyvää pääsiäistä!

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Joululoman tuotoksia



Olipa ihanaa, kun sai lomailla kunnolla. Ensimmäisen puolitoista viikkoa meni tietenkin joulun ja vuodenvaihteen juhlien laittoon - ja sähkökatkon ihmettelemiseen. Mutta loppiaisviikko oli letkeä. Ehdin jopa ompelukoneen äärelle. Puikotkin kilisivät, ja yhtä ja toista on syntynyt/syntymässä, mutta en jaksa aina kuvata kaikkea.



Tällaisen pyykkipoikapussin tarpeessa olen ollut jo pitkään. Tämä taitaa olla proto, sillä näitähän voisi tehdä enemmänkin. Ohje on Ompelun iloa! -kirjasta, joka näyttää olevan alennuksessa ainakin Suuri kuu -kirjakaupassa. (Ketuttaa, kun kirjojen hinnat alenevat niiiiiin paljon niin nopeasti. Muutamassa viikossa monta kymppiä. Ja yleensä just niiden kirjojen, jotka mä olen hankkinut, hinta laskee noin.)



Pikku neiti Tirpalle tein vaaleanpunaisen collegehupparin Ottobren kaavalla (Montparnasse on mallin nimi, lehden numeroa en just nyt muista). Taskut kämmäsin vähän, ja ne olis pitäny tajuta jättää pois, kun eihän ne koskaan multa onnistu. Mutta kai tämä käyttöön tulee. Minust tuo huppu on söpö, kun siinä on toi kuminauhareuna ja trikoovuori.

Nyt on taas työt alkaneet ja teinit on loman aikana tulleet nokkavammiksi. Taisin antaa joulutodistukseen liian hyviä numeroita. ;)

Hyvää uutta vuotta!

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Tildan malliin




Kummityttö (yksi seitsemästä) täyttää neljä, ja koska hän oli sängynpeittoa vaille, hosuin hänelle kolmessa viikossa lahjaksi tämän. Vähän harmitti antaa se "keskeneräisenä", mutta oli turha kuvitellakaan ehtivänsä kirjailla mitään ihmeemmin tai edes tikkaavansa sitä käsin. Vaikka tuli siitä ihan mieluinen näinkin. Upotin siihen aika monta kierrätysnappia. Lupasin tehdä uuden joskus paremmalla ajalla. Sitä "parempaa aikaa" odotellessa.

Syksyllä innostuin kyhäämään myös tällaisen pikkuisen pienemmän, jota on pidetty kotisohvaa suojaamassa.


Joulu tulla jollottaa. Nyt on vähän väsynyt fiilis, kun käytiin eilen kaverin viettelemässä ihan omat pikkujoulut. ;) Kaikissa ihanissa blogeissa on ihania joulupostauksia. Täältä ei sellaista tule, ainakaan muutamaan päivään, koska täällä ei vielä ole juuri mitään jouluista. Ainoastaan umpiväsyneitä ja vähän kipeitäkin, lapsia ja aikuisia.

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Syksykin on vaaleanpunainen

Kesäloman lopuksi tuli pieni paniikki. Piti taas tehdä hädissään j-o-t-a-i-n, koska sittenhän ei enää ehdi m-i-t-ä-ä-n, kun työt alkaa. Olin väärässä. Uudessa duunissa on sen verran leppoisampi meininki, että ehtisin hyvin ommella, jos ompelukone vain olisi ehjä. Nämä verhot ompelin loman viimeisinä päivinä. Koneella voi tehdä suoraa saumaa, joten tällaiset työt onnistuvat. Siksak ei jostain syystä pelitä.

Olen ollut jotenkin toisaikainen koko syksyn, haahuillut ympäriinsä, mikä ehkä johtuu tästä elämänmuutoksesta, työpaikanvaihdoksesta. Uusi työ ja ennen muuta niiden uusien ihmisten kanssa oleminen on jotenkin väsyttävää. Se ei kuitenkaan ole pahalla tavalla väsyttävää vaan jollain lailla innostavaa ja siksi väsyttävää.

Kävin työhöntulotarkastuksessa, ja sanotaanko, että tietyt jutut saivat mun silmäni auki. Yritän nyt tosissani skarpata elämäntapojen kanssa. Miksi painonhallinta onkaan toisille niin luonnollisen helppoa ja toisille...

Ja jotta blogin linja ei muuttuisi, loppuun vielä kakkukuva. Elokuun lopulla vietettiin prinsessasynttäreitä kolme kertaa = kolme kakkua. Tässä lastenkutsuilla tarjoiltu jäätelöversio. Keijukaiset vain söivät tästä mitättömän vähän, joten äidin piti syödä aika paljon, ettei mene hukkaan. Se siitä painonhallinnasta sillä kertaa.