Pöksyjä ja pipoja

Syksyn tullen pitää päivittää vaatekaappia ja pipolaatikkoa. Näin tein. Tytär tarvitsi pitkiä housuja, joten tein niitä kahdet. Farkut on kierrätetty omista vanhoista farkuista. Aika mieluisat ovat, melko niukat sääristä ja väljemmät reisistä. (Tulee ihan mieleen oman varhaisnuoruuden ratsastusmalliset farkut. Yök.) Pallotrikoosta ommellut trikoot ovat olleet ainakin kaksi kertaa pesussakin ennen kuvan ottamista. Kelpuutettu käyttöön siis nekin.

Pipoja taasen ei meillä oikeastaan tarvitse kukaan, olen mä niitä sen verran tehnyt. Ovat vähän sellainen bravuuri, mitä käsitöihin tulee. Sopii mulle, että valmista syntyy nopeasti. Näide kahden pipon lisäksi olen hurautellut saumurilla trikoopipoja Ottobren erinomaisen kivalla kaavalla. Laitetaan niistäkin joskus kuvia, jos eivät ehdi hävitä lapsilta ennen. (Tavallaan pipotehtailu on siis fiksua, kun niitä kadotetaan kuitenkin muutama/perheenjäsen/pipokausi.)

Vaaleanpunainen pipo on samaa lankaa kuin edellisessä postauksessa oleva vauvanmyssy ja -lapaset. Sitäkin on ehditty jo pitää ja pestä - pitäisi varmaan pestä taas. 

Tämä oma ruskea pitsipipo taas on sellaista lankaa, jonka ostin joskus omaa neuletakkia varten. Sain valmiiksi takakappaleen ja puolet toista etukappaletta varten, kunnes totesin, etten tykkää. Piti sitten keksiä jotain käyttöä langalle. Pitää varmaan tehdä pipoon sopiva huivi, lankaa on meinaan monta kerää...

Vielä viikko töitä ennen ä-lomaa. Ja ä-lomahan tarkoittaa, että ehtii tehdä enemmän käsitöitä. Eiku... ;)