Syömisjuttuja

Jo se on taas kulunut kuukauden päivät viime kerrasta. Tällä välillä on tapahtunut se, että myös pienin perheenjäsen on istutettu ruokapöydän ääreen. Tähän mennessä on maistatettu perunaa, maissia, porkkanaa ja päärynää. Päärynä ei ollut hyvää. Miten yllättävää. Odotein, että tytär olisi yhtä perso makealle kuin äitinsä.

Syöttötuoli oli ankea, samoin syöttötuolin pehmuste, joten tuunasin niitä vähäsen. Vaaleanpunaista maalia sattui olemaan varastossa, koska ostin sitä nukkekotia varten. (Nukkekoti, ääh, se on vähän jäänyt, kun en (o)saa käyttää sirkkeliä, ja tarttisin paloja rappusiin ja takaseinän ja ovet/etuseinät ja...) Mustapohjainen vahakangas taas on heräteostos Ikeasta. Toistaiseksi se ei ole keittiön pöydälle kelvannut - eikä kelpaa tämän jälkeenkään, koska pöytäliinasta on leikattu pehmusteen kokoinen pala pois. Tietty. Mut mielestäni tuli aika kiva tosta syöttötuolista.

Syömisjuttuja on tullut lisää myös lastenhuoneeseen. Siis leikkiruokaa! Me kun ollaan tääällä päivät (ja illat) pitkät kolmestaan, mä, vauva ja 5-vuotias sisko, pitää joka päivä keksiä joku projekti. Aika usein askarrellaan, mut joskus multa tilataan jotain uutta leikkiruokaa. Tässä Tildan ohjeella toteutetut omenat (joululiinaakaan ei enää voi laittaa pöytään...) ja ilman ohjetta virkattu banaani. Tildan ohjeella ja kaavalla syntyi myös tuo cupcake, johon ompelin huovutetut pallot "marjoiksi".

Kädentaitomessuilta ei juuri tullut tehtyä muita kuin nukkekotiin liittyviä ostoksia. Varmaankin paras inspiraation lähde oli se, kun näin siellä messuilla Kirsin, joka sitten toimittikin mulle ison kasan Baby Bornin vaatekaavoja. Ou jee! Kiitos :) Vielä en oo ommellut muuta kuin puolipotkuhousut ja bodyn (ja nekin aika tylsän värisinä), mutta uskoisin, että niitäkin tässä alkaa syntyä enemmänkin, jahka toi leikkimökkikausi starttaa, ja tytär pääsee "omaan kotiin" hoitamaan vauvaansa. ;)

Tämän pussukan tein tänään, ja se on suoraan Kajsan iloiset tilkut -kirjasta, jonka ostin Prisman kirja-alesta alkuvuodesta (8,95). Tässä linkki kustantajan sivulle. Täytyy ostaa lisää liimaharsoa ja konekirjontalankaa, joita Kajsa käyttää applikaatioissaan. Mulla nyt on vaan tollasta tavallista ompelulankaa toi musta lanka tossa. Mut tulee taas käytettyä noita tilkkuja johonkin hyödylliseen. Hyvä hyvä.

Jälleen kerran oon tehnyt myös pipoja. Itelle tollanen neulottu siniharmaa palmikkopipo. Tein sen kahteen kertaan, kun ekalla kertaa oli liian vähän silmukoita. Mut ei se oo vieläkään tarpeeksi lörppä, joten purkuun menee. Samaten aion purkaa nämä aikaa sitten valmistuneet Novitan ohjeilla ja langoilla (Rose Mohair) toteutetut pipon ja huivin. Kiva väri, mut ei sovi pipoksi, koska kutittaaaaaa-a-a! Ja toi huivi ei mee kunnolla kaulan ympäri. Ja kutittaahan se kaulassakin. Tulisko noista ja yhdestä aloittamattomasta kerästä isoilla puikoilla pikkuinen neulepusero?

Pakko saada tehdä käsitöitä. Pää hajoo muuten. Nää on sitä mun omaa, mistä mää tykkään.

Turhaumus

Kirjoittelen täältä lattialta, missä tutkitaan vauvan kanssa juurikin nyt tätä ihmeellistä lelua.

Häntä turhauttaa ilmeisesti, kun lelua ei voi syödä. Mua turhauttaa, kun mä en saa "mitään aikaiseksi": siirtelen tavaroita paikasta toiseen, voivottelen sotkua ja palvelen perhettäni aamusta iltaan. Jos jaksan, katson kymmenen minuuttia telkkaria, mutta ainakaan en jaksa tehdä käsitöitä. Iloa niiden tekemiseen ei tahdo löytyä, kun tietää, että sekin aika pitäisi käyttää... No, siihen tärkeämpään. Vaikka siivoamiseen? Sitä paitsi mun hiirikäsi on kipeä - ei pysty virkkaamaan. Surffaamaan kyllä kykenee mutten tiedä, kuinka kauan. ;)

Jotain pientä oon saanut aikaan. Nukkekotia on laitettu, askarreltu kortteja ym. Perunamössöjen syömisen aloittamista ajatellen tein pari ruokalappua. Muovipusseille syntyi säilytyspussi. Ja keskimmäiselle (vaihteeksi) pipo.

Ehkä mä löydän motivaatiota ja inspiraation viikonloppuna Kädentaitomessuilta. Oon menossa ekaa kertaa pyörähtämään moisille.

Ja sit lopuksi, jos vaikka en kirjoittelekaan tänne mitään ennen pääsiäistä... Kamerasta löytynyt kuva. Jompikumpi isommista lapsista on tän napannut. Syytä en tiedä. 

Munaisaa pääsiäistä!

Lapsille vaan

Kärsivällisyys ja aika. Yllättävää (not), mutta niistä on pulaa. Niinpä syntyy tällaista.

Leikkiherkkuja tyttärille. Toinen tytär nyt ei vielä osaa edes tarttua leluihin, joten hän saa vain katsella.

Pojalle tein jämälangoista Angry Birdin. 

Kaikkiin virkkuutöihin on löytynyt ohjeet jostain päin nettiä, mutta olen mukaellut ohjeita, yhdistellyt niitä, joten en laita linkkiä mihinkään. Nämä virkkasinkin ihan omasta päästä:

Tiskirätti ja matto. Niin niin! Matto. Nukkekotiin, nääs. Se on työn alla - esitellään ehkä joskus.

Nämäkin menivät lapsille. No, sain mä itsekin maistaa. Näihin meni jämäpiparkakut ja jämämantelit jauhettuina. Kätevää.

Vauvanpeittoja

Vauvoja on viime aikoina syntynyt myös aika monelle tuttavalle. Vai onko taas vain niin, että koska asia on itselle niin ajankohtainen, puolituttujenkin odotus- ja syntymäuutiset ovat erityisen merkityksellisiä? No, yhtä kaikki, vauvalahjaksi syntyi tämä peitto. (Kyllä ketutti, kun vietiin tämä lahjakassissa, eivätkä tuoreet vanhemmat edes vilkaisseet, mitä pussista löytyy. En minä tietenkään kiitoksilla elä, mutta kehuilla ehkä ;)...)

Tähän peittoon kokeilin ekaa kertaa kuviotikkausta. Tikkasin koko peiton käsin. Se on oikeastaan aika kivaa. Mielestäni noi sydämet oli aika helppo kuvio. Kiinnitin A4:sta leikatun sydämen nuppineuloilla suunnilleen keskelle ruutua ja tikkasin parin millin päästä. Pupun ostin kaupasta. Tuommosia vois tietty kokeilla tehdä itekin.

Omalle vauvalle oon tehnyt tämän peiton, ja sitä on käytettykin. Meillä on koko talossa sen verran viileää - varsinkin jos ihan paikallaan makoilee, että peittoja oikeasti tarvitaan monta. Joka huoneeseen, kun vauva makoilee milloin missäkin. Peitto on kyllä saanut alkunsa jo paaaaaljon ennen kuin tämä vauva. :) Varmaan kolme vuotta sitten, kun isoäidinneliöistä alkoi tulla "muotia". Yhdellä koulutusreissulla Tampereella totesin, että tarttis olla käsille jotain tekemistä luennoillekin. Muutama ruutu syntyi silloin.

Kivampi sanoa, että vauvanpeitto sai alkunsa koulutusreissulla, kuin että vauva sai siellä alkunsa :D

Keskimmäisen lapsen joululahjaksi saama Baby Born -nukke sai lämpimän (?) villahaalarin. Voitais ulkoilla, jos voitais. Nyt on kaikki lapset ja vähän äitikin - flunssassa. Baby Bornilla ei nenä vuoda, joten kai tuo haalari lämmittää.

Yks päivä sain vihdoin toimeksi tehdä neulepuikoille ja virkkuukoukuille tällaisen säilytyspussukan. Ohjeenkin oon joskus jossain nähnyt. Mutta tää nyt syntyi ihan näppituntumalta. Materiaalina on käytetty entistä keittiönpöydän vahakangasta. Vuorasin sen samanlaisella ruudullisella puuvillakankaalla. Oli vähän paksua vahakangasta, mut ompelukone selvisi siitä ihan hyvin.

Loppuun vielä kevään eka tulppaanit. Mieheni osti ilman mitään syytä ja heti kysyin, että mitä sää oot tehny :D